Kiire ja kustannukset eivät saa olla turvallisuusesteinä

Huoltoasentajamme työskentelevät joka päivä vaativissa tilanteissa, joissa tulee reagoida välillä nopeastikin. Kiireessä voi saada päähänsä, että teenpä tämän nyt vain pikaisesti.

Juuri tällaisista tilanteista voi saada pysyviäkin vaurioita, jos turvallisuusasiat jäävät huomioimatta. Kaiken aikaa, kaikessa tekemisessä tulee olla aistit hereillä, myös se ”ylimääräinen aisti”.

Meillä Algol Tehcnisissä on tyypillistä, että huoltoasentajamme työskentelevät asiakkaiden tiloissa. Siksi valitsemme joka vuosi puolenkymmentä asiakasta, joiden kanssa pidämme työturvallisuusaiheisen yhteistyöpalaverin. Palavereiden monesti rönsyilevänkin keskustelun pohjalta laaditaan toimintasuunnitelmat, joihin kirjataan ylös myös, miten asiat jalkaututetaan.

Tänä vuonna saimme kaikkien aikojen parhaimmat pisteet Finnsementillä, joka on pitkäaikainen huoltosopimuasiakkaamme. OHSAS-auditoinnin jälkimainingeissa saimme ilahduttavan kommentin sementtituotannon aluepäälliköltä Timo Hänniseltä: ”On mukava huomata toimittajan tekevän turvallisuuskäyntejä työmailla ja keskustelevan asioista avoimesti. Tämä on ainoa tapa viedä turvallisuutta parempaan suuntaan askel askeleelta.”

Avoimuutta kaikille tasoille

Vuosien varrella olen nähnyt turvallisuuskulttuurimme muutoksen parempaan. On onni, ettei aikoinaan ole sattunut mitään pahempaa. Tai on toki voinut tapahtuakin, mutta ei vuosia sitten jaettu niin systemaattisesti havaintoja kuten nykyisin. Kiperistä tilanteista saattoivat levitä huhupuheet, ja organisaation virheistä oppiminen jäi vähäiseksi.

Nykyisin tietoa on kaikkien saatavilla. Erilaiset järjestelmät ovat lisäneet avoimuutta. Nyt läheltä piti -tilanteetkin saadaan kirjattua ylös, ja turvallisuusparannuksia päästään tekemään ennen kuin mitään pahempaa sattuu.

Vaikka avoimuutta on jo, sitä tulee vaatia aina vain enemmän. On tärkeää, että esimerkiksi turvallisuussuunnitelmiin kirjatut parannusehdotukset tulevat kentältä. Siellä on paras näkemys siitä, millä tasolla turvallisuus on.

Useimmissa organisaatioissa myös turvallisuuteen liittyviä ohjeita on paljon. Oleellista on se, miten ohjeet jalkautuvat käytäntöön. Parhaatkaan parannusajatukset, ohjeet, toimintamallit ja prosessit eivät auta vain kirjattuna järjestelmiin tai toimintasuunnitelmiin.

Kun uusi, tai miksei vanhakin, työntekijä perehdytetään turvallisuusasioihin siellä työn keskellä, tulee turvallisista työtavoista normi, josta ei poiketa. Turvallisuudesta tulee aidosti osa työkulttuuria vasta kun hyvät käytännöt viedään ja otetaan aktiivisesti omaan käyttöön.

Tässä tulevat vastaan arkiongelmat ja haasteet.

Työnjohdolta tarvitaan sitoutumista

Työnjohtotason haasteena on saada vaikkapa turvallisuusvartit toimimaan siten, että kaikki niihin osallistuvat. Lyhyet turvallisuusvartit ja palaverit skipataan helposti, koska työtaakka on niin valtava. Huoltotoimet tulee tehdä asiakkaalla silloin kun niitä on, ja yhteisiin palavereihin ei yksinkertaisesti ehditä. Lisäksi voidaan ajatella, että uusia turvallisuusvarusteita tai turvallisempia työvaatteita ei hankita, koska niistä aiheutuu kustannuksia, ja tulospaineet omassa yksikössä voivat olla kovat.

Mutta turvallisuuspuutteet ja tapaturmat aiheuttavat myös kustannuksia ja omia haasteitaan. Tulee sairaslomapäiviä ja poissaolojen sijaisuusjärjestelyjä. Ja jos sijaista ei saadakaan heti, toimitaan vajaalla miehityksellä. Tämä puolestaan voi aiheuttaa työkavereiden kiireen lisääntymistä, toiminnan tuottavuuden alenemista tai toimitusten viivästymistä.

On työnjohdon vastuulla viedä turvallisuutta eteenpäin kaikilla tasoilla. Tarvitaan siis enemmän sitoutumista siihen, että haetaan keinoja arjen haasteisiin. Käytännön tason turvallisuusjohtamista on esimerkiksi selkeä ohjeistus ja valvonta varusteiden uusimisesta tai turvallisuusvartteihin osallistumisesta tietyn ajan kuluessa, muutoin ne jäävät tekemättä.

Turvallisuusasioita rummutetaan

Meillä Algol Tehcnicsillä on työvuosieni aikana tapahtunut paljon hyvää. Edeltäjäni oli tehnyt erinomaista työtä, työturvallisuusasiat olivat jo tapetilla. THL:n kanssa aikoinaan pidetystä työturvallisuusprojektista saimme hyviä vinkkejä turvallisuusjohtamiseen. Saimme heistä yhteistyökumppanin, joka kertoi, miten asiat voi tehdä vieläkin paremmin.

Neljä-viisi vuotta sitten meillä oli oikein hyvä pöhinä, haavereita tapahtui vähän. Siitä seurasi tyypillinen ilmiö: kun menee hyvin eikä tapaturmia satu, ei enää kiinnitetä asiaan niin paljon huomiota. Tuolloin tapahtui piikki huonompaan. Tämän seurauksena turvallisuusasiat otettiin ykkösjutuksi, sitä rummutetaan ja paljon.

Parin viime vuoden aikana onkin jälleen ollut hyvä suuntaus. Erityisen hyvin meillä on otettu vastaan turvallisuusvartit ja niihin on osallistuttu ahkerasti. Läheltä piti -ilmoituksia kirjataan aktiivisesti ja tapaturmia sattuu vähemmän.

Osin syynä voi olla se, että nuoremmilla työntekijöillä on enemmän rohkeutta tuoda asioita esille ja ehdottaa muutoksia kuin niillä vanhoilla ”jäärillä”. Mutta tästä voidaan kiittää myös sitä, että meillä pidetään ne aistit hereillä.

Mikä se ”ylimääräinen aisti” sitten on? Se voisi olla ennakoiva ajattelutapa, se että turvallisuuteen kiinnitetään kaikessa toiminnassa huomiota ennen kuin hommiin ryhdytään. Saisiko tällaisen ajattelu- ja toimintatavan myös sinne vapaa-ajalle?

Marko Peltonen
automaatioinsinööri, Algol Technics

Kirjoittaja toimii Algol Technicsin työsuojelupäällikkönä. Markolle turvallisuus on tärkeää yksinkertaisesti siksi, että hän haluaa lähteä työpäivän päätyttyä ehjänä kotiin. Hän haluaa myös, että kollegat pääsevät töiden päätteeksi ehjinä perheidensä luo.

 

 

 

Nimimerkki
Otsikko
Viesti

Blogiarkisto

Kiire ja kustannukset eivät saa olla turvallisuusesteinä Huoltoasentajamme työskentelevät joka päivä vaativ... >>
Kuinka yli 98 prosentin käytettävyys saavutetaan Miten huipputavoitteisiin päästään? Mitä hyödyt as... >>
Automaatiolla ratkaisuja elintarvike- ja juomateollisuuden haasteeseen Mitkä ovat alan seitsemän isoa haastetta? Miten au... >>
Robotit avuksi sairaaloiden kuljetustehtäviin Kuljetus- ja siirtotehtäviä tekevät robotit helpot... >>
500 päivää muutosjohtajana >>
Robotit työskentelevät jo suomalaissairaaloissa Välipalakärryä tai leikkaussaliin menevää välineta... >>
Entä jos olen itse kehityksen esteenä? Jokainen meistä on työelämässä kohdannut turhautta... >>
Osaavat tekijät ja maalaisjärki mukaan kunnossapidon kehittämiseen >>
IoT - Mahdollisuuksia kunnossapidolle, mutta miten? Muistatko vielä aikaa ennen internettiä? >>
Robotit parantavat Suomen kilpailukykyä Automaation ja robotiikan lisääntyminen ovat ajank... >>
Tuotantolähtöisestä organisaatiosta projektiliiketoimintaorganisaatioon Moni mieltää Algol Technicsin nostureiden ja muide... >>
Tehdään oikeita asioita oikealla tavalla Oletko työssäsi joutunut syöttämään samaa dataa ka... >>
Algol Technicsissä jokainen on vastuussa työturvallisuudesta Algol Technicsissä otettiin vuoden 2015 alussa käy... >>
Valtaosa tehdyistä laiteinvestoinneista kannattamattomia? >>
Asiakkaan etu on myös Suomen teollisuuden etu >>
Tuotantokoneistoa on kallista viritellä kiireessä Laitehankintapäätöksissä taloudelliset suhdanteet ... >>
Onko agentuurikaupalla tulevaisuutta? Agentuurikauppaa pidetään menneisyyden kaupankäynt... >>