Robotit avuksi sairaaloiden kuljetustehtäviin

Kuljetus- ja siirtotehtäviä tekevät robotit helpottaisivat merkittävästi sairaanhoitajien työtä sairaaloissa. Suomessa tällaisia logistiikkarobotteja ei kuitenkaan ole juuri vielä käytössä.

Tutkimusten mukaan sairaanhoitajien työajasta 60–80 prosenttia kuluu tietotyöhön sekä logistiseen työhön eli tavaroiden, rullakoiden, sänkyjen, vaatteiden, näytteiden ja lääkkeiden kuljettamiseen ja siirtelyyn. Osin näitä tehtäviä saattaa tehdä sitä varten palkattu henkilöstö.

– Logistiikan hoitamiseen ja tietojen hallintaan liittyvät tehtävät vievät sairaanhoitajien ajasta niin suuren osan, että he eivät ehdi keskittymään potilaiden hoivaamiseen niin paljoa kuin toivotaan tai vaaditaan, robotiikan asiantuntija Cristina Andersson sanoo.

Ajan riittämättömyys kuormittaa hoitajia henkisesti ja lisää työuupumusta. Raskaat logistiikkatyöt lisäävät myös riskiä saada tuki- ja liikuntaelinvammoja. Anderssonin mukaan logistiikkarobottien käyttöönotto vapauttaisi sairaanhoitajat tekemään sitä työtä, mihin heidät on koulutettu. Samalla parannettaisiin merkittävästi heidän työhyvinvointiaan.

Esimerkkiä maailmalta

Toisin kuin Suomessa, maailmalla logistiikkarobotteja on otettu sairaaloissa käyttöön ahkerasti. Esimerkiksi Wienin keskussairaalassa 80 robottia kuljettaa pyykkiä, ruoka-annoksia, lääkkeitä ja tarvikkeita yötä päivää.

– Robottien avulla on Wienin keskussairaalassa saavutettu jo ensimmäisen vuoden aikana miljoonan euron kustannussäästö. Hyviä kokemuksia logistiikkaroboteista on saatu myös muun muassa Birminghamin, Kööpenhaminan ja Rotterdamin sairaaloissa, Andersson kertoo.

Anderssonin mukaan Suomessa vasta herätään robotiikan tarjoamiin mahdollisuuksiin hoitotyön apuna.  Perinteisesti robotiikkaa on kehitetty raskaaseen- ja konepajateollisuuteen sekä tavaralogistiikan tehtäviin.

– Sairaalat olisivat kuitenkin robotiikan sovelluksille luontainen ympäristö, sillä niihin on tuotu aina uusinta tekniikkaa.  

Liiketoimintajohtaja Antto Shemeikka Algol Technics Oy:stä toteaa, että Suomessa sairaaloiden materiaalitoimintojen automaatioaste on tyypillisesti alle 10 prosenttia, maailmalla jopa yli 90 prosenttia. Shemeikka on vakuuttunut, että sairaanhoidon laatutasoa voitaisiin nostaa ja ratkoa henkilöstön riittämättömyyteen liittyviä ongelmia ilman sairaanhoidon kansallisen budjetin kasvattamista.

– Automatisoidun kuljetus-, siirto- ja varastointitekniikan avulla voitaisiin tukea sairaanhoitajien ja lääkärien työtä niin, että he saisivat keskittyä ydinosaamiseensa. Automatiikkan lisääminen ei tarkoita sitä, että sairaanhoitajien työt vähenisivät, vaan sitä, että he voivat tehdä työnsä mahdollisimman hyvin.

Shemeikan mukaan Algolin toimittamat robotiikka-ja automaatiosovellukset maksavat itsensä takaisin 2–4 vuodessa.

Lääkitysvirheet pois

Kun sairaalan logistiikkaa järjestellään uusimman teknologian avulla, kyse on kokonaisuudesta, johon kuuluu sekä älykkäitä robotteja että kuljettimia. Kuljetin voi esimerkiksi syöttää liinavaatteita tai lääkkeitä roboteille, jotka vievät tavarat perille haluttuna aikana haluttuun paikaan. Kun robotit varustetaan älykkyydellä, ne toimivat aina oikein ja täsmällisesti.

Robottien käyttö lääkkeiden annostelussa auttaisi vähentämään lääkitysvirheitä, joita tapahtuu jakelussa, käsittelyssä tai annostelussa. Lääkitysvirheen seurauksena potilas voi esimerkiksi saada eri lääkettä kuin on tarkoitettu tai oikeaa lääkettä mutta väärällä annoksella.

– Lääkitysvirheitä tapahtuu järkyttävän paljon. Ne voitaisiin ehkäistä käyttämällä robotteja annosteluun ja jakeluun. Tekoälyllä varustettu robotti myös varmistaa, ettei lääkitys sisällä keskenään sopimattomia lääkkeitä. Kotihoidossa robotit voivat lisäksi valvoa, että lääkkeet on otettu, Andersson sanoo

Käytännössä robotit annostelevat lääkkeet lääkärin määräyksen mukaisesti tai lukemalla reseptin. Kuljetukseen käytettävä robotti kertoo järjestelmälle, kun se poimii ja kun se luovuttaa lääkeannoksen. Annokset kuljetetaan pin-koodilla lukituissa säiliöissä, joten kukaan ei pääse ottamaan niitä kesken jakelun.

Anderssonin mukaan robottien avulla voitaisiin tehdä hyvinvointiharppaus pelkästään sillä, että lääkityksen tarkkuus ja laatu paranevat.

Mutta miten robotit mahtuisivat kulkemaan sairaaloissa henkilöstön, potilaiden ja kaluston seassa? Eivätkö ne aiheuttaisi törmäilyä ja kaaosta?

Shemeikan mukaan robotit eivät suinkaan aiheuttaisi kaaosta vaan päinvastoin auttaisivat ylläpitämään järjestystä, sillä ne vievät tavarat aina perille annettuun osoitteeseen.

– Robotit on varustettu antureilla, joiden avulla ne aistivat ympäristöä. Ne osaavat kiertää, jos eteen tulee ihminen tai kiinteä este. Rullakkojen tai sänkyjen siirto robottien avulla vaatii käytävillä ja hisseissä vähemmän tilaa kuin silloin, jos tavaroita siirtää ihminen. On myös havaittu, että robottien kuljettamana lastin törmäyksiä seiniin ja oviin tapahtuu vähemmän, mikä alentaa kiinteistön korjauskustannuksia.

Tahdon asia

Suomessa terveydenhuollon periaatteena on kotiuttaa potilaat sairaalasta mahdollisimman pian. Anderssonin mukaan tämä pitää ottaa huomioon myös sairaaloiden ja kotihoidon suunnittelussa.

– Sairaaloista tulee entistä tehokkaampia, hoitoja antavia läpimenokeskuksia. Ihmiset sairastavat yhä enemmän kotonaan, ja kodista tulee tavallaan sairaalan jatke. Ihmiskädet eivät mitenkään riitä kaikkeen, joten osa työstä on annettava robottien tehtäväksi.

Lainsäädäntö ei Anderssonin mukaan ole yleensä esteenä robottien lisäämiselle terveydenhoidossa – kyse on enemmänkin ymmärryksestä, osaamisesta ja tahdosta.

Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2017 käynnistämä kansallinen hyvinvoinnin AiRo -ohjelma pyrkii osaltaan kasvattamaan ymmärrystä ja edistämään robotiikan ja tekoälyn soveltamista terveydenhoidossa niin sairaaloissa kuin kodeissa. Ohjelman aiheita työstettiin työpajoissa, joita järjestettiin vuoden 2018 alkupuolelle asti.

– AiRo-ohjelma tulee haastamaan maakunnat ja sairaalat uuden teknologian käyttöönotossa. Yhtenä ajatuksena on edistää kokeiluja niin, että robotiikan hyödyt saadaan entistä paremmin esille, Andersson sanoo.

Teksti: Timo Hämäläinen

Nimimerkki
Otsikko
Viesti

Blogiarkisto

Kiire ja kustannukset eivät saa olla turvallisuusesteinä Huoltoasentajamme työskentelevät joka päivä vaativ... >>
Kuinka yli 98 prosentin käytettävyys saavutetaan Miten huipputavoitteisiin päästään? Mitä hyödyt as... >>
Automaatiolla ratkaisuja elintarvike- ja juomateollisuuden haasteeseen Mitkä ovat alan seitsemän isoa haastetta? Miten au... >>
Robotit avuksi sairaaloiden kuljetustehtäviin Kuljetus- ja siirtotehtäviä tekevät robotit helpot... >>
500 päivää muutosjohtajana >>
Robotit työskentelevät jo suomalaissairaaloissa Välipalakärryä tai leikkaussaliin menevää välineta... >>
Entä jos olen itse kehityksen esteenä? Jokainen meistä on työelämässä kohdannut turhautta... >>
Osaavat tekijät ja maalaisjärki mukaan kunnossapidon kehittämiseen >>
IoT - Mahdollisuuksia kunnossapidolle, mutta miten? Muistatko vielä aikaa ennen internettiä? >>
Robotit parantavat Suomen kilpailukykyä Automaation ja robotiikan lisääntyminen ovat ajank... >>
Tuotantolähtöisestä organisaatiosta projektiliiketoimintaorganisaatioon Moni mieltää Algol Technicsin nostureiden ja muide... >>
Tehdään oikeita asioita oikealla tavalla Oletko työssäsi joutunut syöttämään samaa dataa ka... >>
Algol Technicsissä jokainen on vastuussa työturvallisuudesta Algol Technicsissä otettiin vuoden 2015 alussa käy... >>
Valtaosa tehdyistä laiteinvestoinneista kannattamattomia? >>
Asiakkaan etu on myös Suomen teollisuuden etu >>
Tuotantokoneistoa on kallista viritellä kiireessä Laitehankintapäätöksissä taloudelliset suhdanteet ... >>
Onko agentuurikaupalla tulevaisuutta? Agentuurikauppaa pidetään menneisyyden kaupankäynt... >>